Makupaloja Suomesta - tiivistelmä

Aika herätellä blogi taas henkiin! Viimeinen vuosi on pyörähtänyt hyvin käyntiin ja ensimmäiset kuukaudet ollaankin vietetty tiiviisti luonnossa erä- ja retkitaitoja kehittäessä. Päiviltä saimme monistelehtisen ja tehtävänä olikin tiivistää sen sisältö.

Makupaloja Suomesta

Ruoka on yksi Suomen valttikorteista, jos ajatellaan turisteja. Monet ulkomaalaiset tulevat ympäri maailmaa maistamaan suomalaisia raaka-aineita ja niistä loihdittuja herkkuja. Pohjoinen luontomme tuottaa upeita makuelämyksiä, joita muistellaan vielä pitkään. Vaikka vaikutteita on otettu naapurimaista, osaavat suomalaiset pitää omat perinteensä ruoissaan. Ravitsemustieto on suomessa korkea ja sitä hyödynnetään monin eri tavoin. Raaka-aineet ovat laadukkaita ja niitä käytetään niin kouluruoissa kuin kotipatojenkin äärellä.

Suomalaisten suurin valttikortti ruokakulttuurissa on luonto. Sitä hyödynnetään niin paljon kuin mahdollista. Suomalaisille tutut marjat, sienet ja riistaeläimet ovat ulkomaalaisille makuelämys. Vaikka meille suomalaisille ne ovat arkipäivää ja mökkikansa poimii sieniä ja marjoja jo tapana, niistä saadaan sellaista ruokaa, jota tullaan maistamaan ympäri maailmaa. Myös kalaruoat ovat suosittuja ja itse pyydetty kala onkin mitä mainioin. Suomalaisille tuttua on myös riistaeläinten metsästys ja saaliin valmistaminen ruoaksi. Tälläisiä eläimiä ovat mm. hirvi, poro ja erilaiset riistalinnut. Muita luonnon elementtejä, kuten koivunmahla tai terva muuntuvat osaavissa käsissä erilaisiksi herkuiksi, juomiksi ja siirapeiksi. 
                                                     

Vaikka kasvihuoneet tuottavat vihanneksia läpi vuoden, on syksy parasta aikaa viljellä Suomessa. Runsas valo, golf-virran lämpö sekä olosuhteisiin sopeutuneet lajikkeet mahdollistavat nopean kasvun ja runsaan sadon. Lämpötilanvaihtelut Suomessa hävittävät mm. tuholaisia ja hidastavat rikkakasvien kasvua. Syksy onkin kiireellistä aikaa, jotta maanviljelijät saavat puitua. Viljasta leivotaan leipää, kasviksista loihditaan herkkuja. Hyvä rehuosaaminen ja hyvä hygienia tekevät suomalaisesta lihasta, maidosta ja munista maailman puhtaimpia. Lisäksi tuotantoeläimiä kohdellaan hyvin. Maataloutta voi kuitenkin horjuttaa ilmaston lämpeneminen.

Suomalaisessa ruokakulttuurissa nähdään hyvin neljän vuodenajan vaihtelut. Talvella maut ovat tummia. Keväällä kevennetään ja kesällä maistellaan oman maan tuotoksia ja uusia perunoita. Syksyllä nautitaan marjoista ja sienistä ja riista astuu kuvioihin. Jokainen vuodenaika käytetään hyväksi. Sesonkisyöminen onkin taas jälleen yleistymässä. 

Suomalainen ruokavalio on kaiken kaikkiaan terveellinen. Ruis ja kaura auttavat energiallaan jaksamaan pitkään ja kuidut hellivät suolistoa. Hyviä rasvahappoja sydämen, verisuonien ja ihon hyvinvointiin saadaan mm. rypsiöljystä ja rasvaisista kaloista. Vastustuskykyä kasvattavat kasvikset ja marjat saadaan kesän sadosta. Raaka-aineet ovat laadukkaita ja D-vitamiinia sisältäviä maitotuotteita suositaan. Myös sokerin, suolan ja rasvan määrää on teollisuudessa pyritty vähentämään. Luomu- ja lähiruoka nostattavat suosiotaan ja superruokaa lisätään. Erikoisruokavalioita noudattavat ihmiset löytävät takuulla kaupasta sen mitä tarvitsevat. Koska erikoisruokavaliotuotteiden tuntemus ja osaaminen on Suomessa suurta, ovat ne hyviä vientituotteita. Myös funktionaaliset elintarvikkeet eli elintarvikkeet, joilla on terveyteen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä, ovat Suomessa suosittuja. Vaikka suomalainen ruoka on terveellistä ja laadukasta, ovat diapetes, verisuonitaudit ja nousseet suureksi huolenaiheeksi. 

Ilmainen, lakisääteisen kouluruoka on osa suomalaista ruokakulttuuria. Terveellinen ja lämmin kouluruoka on osa jokaisen koululaisen ja opiskelijan päivää. Se on samalla tapakasvatusta ja opastusta terveelliseen ja säännölliseen syömiseen. Suomessa on myös kotitaloustunteja, joilla opetellaan laittamaan ruokaa ja työskentelemään ekologisesti ja tehokkaasti keittiössä. 

Lähi- ja luomuruoka nostavat suosiotaan. Vaikka kuluttajamarkkinat ovat pienet, ne nousevat koko ajan. Ihmiset suosivat lähellä tuotettuja ja puhtaita raaka-aineita, ilman lisäaineita tai eläinten kärsimystä. Se ajatellaan eettisenä ja ekologisena asiana ja hukkaruoan välttäminen on positiivista.

                                                        

Suomalainen ruokakulttuuri on ottanut paljon vaikutteita idästä ja lännestä, mutta myös kristinusko on muuttanut sitä. Suomalaisiin perinneruokiin kuuluu mm. limput, ruisleipä ja piirakat. Leipä on iso osa ruokakulttuuria. Lihan hauduttaminen ja kalansuolaaminen ovat esimerkkejä suomalaisista tavoista. Myös savustaminen ja halsterointi kuuluvat suomaliseen ruokakulttuuriin. Omatakeisista herkuista voitaisiin esimerkkeinä mainita mämmi ja leipäjuusto. 

Herkullisen ruoan viimeistelee huoliteltu kattaus. Suomalaismuotoilu ja suomalaista designia löytyy jokaisen kodista ja keittiöstä. Suomalaista ruokaa ja kattausta halutaankin kuvata samoilla sanoilla, jotta ne ovat yhtenäisiä. Näitä ovat esimerkiksi: selkeä, yksinkertainen ja käytännöllinen. Ympäristöystävällisyys, eettisyys ja käsityön arvostaminen ovat suuressa roolissa, kun ruokapöytää katetaan.

                                                        
Suomesta löytyy huippuosaamista eri paikoista. Huippuravintolat houkuttelevat perinteisiä makuja esiin nykyaikaisin keinoin. Suomalaisuus ja Skandinavisuus ovat avainasioita aterioissa ja ravintoloissa. Persoonalliset raaka-aineet ovat kulmakiviä omintakeisuudessa. Ravintolat tekevätkin tiivistä yhteistyötä pienyrittäjien kanssa. Suomalaisia perinneruokia nähdään huippuravintoloissa ja näitä herkkuja tullaan maistamaan ympäri maailmaa. Ravintolatarjonta ja uutuusarvo ovat Suomen valtteja.

Suomessa suositaan ruokajuomana maitoa ja vettä. Vesi onkin Suomessa todella puhdasta ja raikasta. Sitä voi huoletta juoda kuka tahansa. Näiden perinnejuomien lisäksi suositaan myös suomalaista olutta. Se on vaaleata ja kirkasta. Myös viinin käyttö ruokajuomana on kokoajan yleistymässä. Suomessa pyritäänkin siihen, että oman maan marjoja voitaisiin hyödyntää alkoholituotannossa.